Pystyykö elämänsä suuntaa muuttaa?

Meillä kaikilla on unelmia. Lapsena mielemme vei usein uskomattomiin seikkailuihin ja kuvitelmiin ja unelmat saattoi olla supersankari -tasolla. Halusimme osata lentää tai puhua eläinten kanssa samaa kieltä. 

Unelmat eivät häviä mihinkään vaikka monesti tuntuu että aikuisena niistä ei enää välitetä. Tarkoitan, että velvollisuudet, elämän ja työn tuomat stressit ja vastuut vievät meiltä energian tavoitella sitä meillä syvällä sisällämme uinuvaa unelmaa. 

Kun ikää tulee lisää niin toki unelmamme ovat toisenlaisia kuin lapsena. Emme välttämättä halua edes pystyä lentämään tai puhua piisamille mutta tärkeitä ne unelmamme silti ovat. Toisille asiat kuten kyky liikkua voi olla itsestäänselvyys (vaikka ei ikinä pitäisi olla) mutta toiselle vain unelmaa. 

Olen seurannut vierestä kaveripiirissäni olevaa henkilöä joka menetti kykynsä liikkua. Koko elämänsä kehollansa työtä tehnyt ihminen, jolle liikunta on ollut henki ja elämä, on nyt täysin muiden avun tarpeessa. Jatkuvasti. Silti hän näkee elämän mahdollisuutena rakentaa uutta ja olla esikuvana. Hänen mielensä on supervahva vaikka elämä ei mennyt kuten hän kuvitteli. Tämän tyyppisistä hahmoista meidän pitäisi ottaa mallia. 

Liian vähän tänä päivänä arvostetaan sitä käsittämättömän laajaa mahdollisuutta mitä kehomme voi parhaassa tapauksessa meille suoda. Vastaani on tullut ihmisiä jotka ovat päästäneet itsensä ja kehonsa ilman sairauksia niin pahaan jamaan että eivät pysty edes leikkimään lastensa kanssa koska eivät pääsisi lattialta ylös. 

Mikä saa meidät olemaan kunnioittamatta omaa kehoamme?   

Unelmamme muuttuu vuosien mittaa. Toiselle unelma on saada kehonsa kuntoon että pystyy ja jaksaa leikkiä lastensa tai lastenlastensa kanssa, toiselle se voi olla matkustelu ja maailman näkeminen. Mikä kullekin on tärkeää. En silti keksinyt mitään arvoa missä ei tarvitsisi terveyttä sen mahdollistajana... 

Milloin viimeksi olet pysähtynyt arjen kiireissä oikeasti miettimään mitkä asiat sinulle on tärkeitä? ja mitä tarvitset mahdollistaaksesi nämä sinulle tärkeät asiat?

 

Edellisessä blogitekstissäni kun oma keho ei miellytä kerroin kuinka tärkeää on että saamme  oman sisäisen puheen ja mielemme aktivoitua muutokseen. Nyt haluankin julkaista asiakastarinan. Kati muutti elämäänsä ja sen suuntaa merkittävästi samalla lähipiiriään innostaen.

 
 
Kun tulin sulle asiakkaaksi, olin ylipainoinen ja ujostelin siitä. Tunsin väsymystä melkein koko ajan. Halusin laihduttaa ja nostaa omia voimavaroja enkä uskonut pystyväni siihen. 

Aikaa on kulunut nyt reilu 1,5 vuotta eikä paino ole noussut takaisin. Tällä hetkellä hekin uskovat että painonpudotus on mahdollista ja mun perhe ja ystävätkin aloittivat liikkua enemmän, syömään vähemmän sokeria ja roskaruokia jne. Minun on helpompi nykyään käydä uusissa paikoissa ja puhua muiden ihmisten kanssa. En ujostele enää mun kehoa. 


Omien ajatusten kanssa on joutunut tekemään myös paljon työtä. Koin ennen että kaikkien tavaroiden on aina oltava millilleen paikallaan mutta käsitellessämme toimintamallejani opin myös päästämään irti tuosta kontrollintarpeestani. Tämä on muuttanut tunteitani ja huomaan että tämän asian muuttuminen vaikuttaa elämääni suuresti. Minun on helpompi uskaltaa tehdä jotain eri tavalla ja sanoa nekin asiat mitä aina ennen pelkäsin sanoa. En voi sanoa että kaikki on nyt helppoa tai minulla ei ole ongelmia mutta sanotaan näin, että nyt on todella paljon vähemmän pelkoja. 

Haluan kiittää sinua että autoit löytämään uusia elämäntapoja jotka sopivat minulle. Olet rauhallinen ja kärsivällinen opettaja ja saan treenistä aina mahtavan fiiliksen. Olen kokenut myös sun artikkelit ja videot erittäin hyödyllisiksi ja innostaviksi. 
Nyt olen laihtunut ja aloittanut uuden elämäni oikealla tavalla. Elän terveellisesti ja sain enemmän energiaa elämään sekä myös uusia tavoitteita, joihin toivon taas sinun apua.
 
 

Tämä oli mielestäni upea esimerkki siitä miten oman elämänsä suunta on mahdollista muuttaa vaikka se näyttäisi olevan menossa huonoon suuntaan.

Tavoitteet ja toiveet muutoksista saattaa olla myös täysin toisen suuntaisia. Kuten jo aikaisemmassa tekstissäni mainitsin niin itselläni on "haasteena" aina ollut pienuus. Merkityksettömän tuntuista kun vertaa liikkumiskykynsä menettäneeseen kaveriini mutta itse koin sen nuorempana henkisesti raskaana ja halusin siihen muutosta. Olenkin nostanut painoani 59 kg --> 75kg ilman rasvaprosentin nousua muuttamalla ravintoa laadukkaammaksi ja ruokailutottumuksiani säännöllisemmäksi. Tähän on toki liittynyt myös monipuolinen treeni ja lepo.

Kehoni muuttuminen on nostanut myös itseluottamustani huimasti. Entiseen verrattuna voisin sanoa olevani täysin vastakohta. Nuorempana en voinut kuvitellakaan meneväni ihmisten eteen puhumaan saati laulamaan mutta omaa mieltä harjoittaen ja kehon kuntoa parantaen olen oppinut luottamaan itseeni ja osaamiseeni ja nykyään pystyn pitämään luentoja tai mennä esiintymään laulaen. Kyllä se toki edelleen jännittää mutta omia ajatuksia ja tunteita pystyy muuttamaan siten että niistäkin tilanteista pystyy jo nauttimaan. 

 

Miten peilikuvasi heijastuu sinulle?

 

Kerron vielä Johannasta, joka muutti elämänsä ja elää nyt täysipainoista urheilullista elämää nauttien monipuolisesti kaikista erilaisista asioista mitkä hänen uusi keho mahdollistaa. 

Johanna aloitti valmennuksen kertoen, että oli harrastanut aktiivisesti nuorena monia lajeja (hiihto, itsepuolustus, lenkkeily, lumilautailu jne.) mutta ne oli jäänyt muun elämän jalkoihin jo yli 15 vuotta sitten.

Paino oli kivunnut jo 95kg saakka ja kondis ei ollut hyvä. Hänen alkuperäinen tavoite oli saada paino tippumaan alle 80kg ja pysyä lasten vauhdissa mukana vielä vuosia.

Lähtökohtamme oli hänen omin sanoin: Ylipainoa +25 kg, liikkuvuus 0, kunto surkea ja itsetunto liikkujana maassa. 

Harjoittelu jouduttiin aloittamaan rauhallisesti ja työstämään liikkuvuutta erittäin paljon. Keho oli suoraan sanoen todella jumissa johtuen hektisestä toimistotyöstä. 

Takana on nyt 1,5 vuotta kovaa työtä, tuskaa, epätoivoa ja hikeä mutta myös mieletön määrä onnistumisia sekä uskaltamisia ylittää omat itseluottamuksen rajat. Yhteistyömme on onnistunut osaltaan siksi että Johanna on oppinut luottamaan minun näkemykseen tietää missä hänen kehon rajat kulkevat. 

 

Nyt lähes 30kg laihtunut Johanna kertoo itse näin: 

Minun kohdalla fyysisten haasteiden lisäksi käydään läpi lähes joka kerta itseluottamus- ja mentaalipuolen haasteita.
Nyt koen, että on alkanut taas uudenlainen polku kohti uutta minua, nyt haetaan selviytymistaistelun sijaan tekemiseen intoa suorituksen kautta.

Koen palvelun mentori-tyylisenä ohjauksena maailmaan joka on ollut aikaisemmin "tavoittamattomissa". Siihen liittyy tietysti myös tsemppausta, mutta enemmän tahdon ja uskon etsimistä omasta itsestä ohjauksen ja onnistuneen suorituksen kautta.

Olen löytänyt harjoittelemisen tahdon ja ilon joka on täysin uusi juttu, tähän asti kun on mennyt 40 v. tyylillä "teen vain sen minkä osaan ja tyydyn siihen". Ja tulevana talvena otan taas laudan ja menen rinteeseen.

Image
Close

50% valmista

Toinen steppi

Jättämällä tietosi varmistat ettei mikään ajankohtainen ja tärkeä bloggaus tai tarjous pääse menemään ohitse.